Aihe: SAHKin saavutukset?

[juhakai]

Turusta taas...

Mikalle sanoisin, että mahtoikohan tuo olla sama Friedman, jota pidettiin vapaan markkinatalouden apostolina, mutta joka myöhemmällä iällääm totesi että kansantalous on liian arvokas asia jätettäväksi markkinavoimien armoille.

Janis Joplin sanailee eräässä laulussaan: "Freedom is just another word for nothing left to loose". Siten lienee parasta, että vapaan mies, joka pyrkii välttämään haasteita ja velvollisuuksia, välttää liittymistä mihinkään yhteisöön tai olla olematta minkään maan kansalainen. Ihminen vain sattuu olemaan sosiaalinen eläin, joka hakeutuu muiden vaikutuspiiriin ja tahtomattaan tulee riippivaiseksi muiden tuesta ja avusta. Useimmat ihmiset nauttivat tästä asiantilasta.

SA-HK ry:n tulevaisuuden saavutusten osalta pyrkisin kehittämään keskusjärjestön sisäistä rakennetta ja mielikuvaa jäsenjärjestöjen sekä niiden jäsenten keskuudessa. Myös verkottuminen on nykyaikana tärkeää - niin Suomen, Euroopan kuin koko maailman tasolla. Itse jätin puheenjohtajapalaverille joitakin vuosia sitten kymmenkohtaisen kehitysehdotuksen. Niistä yksi kelpasi SA-HK ry:n hallitukselle, mutta senkin toteutus jäi aika torsoksi. Minulle paikallinen taso tarjoaa nykyään paljon mielekkäämmän ja tuloksekkaamman toimintaympäristön.


Lauantaiaamua Turusta


Juha Kaitanen

[MikaJaakkola]

Siten lienee parasta, että vapaan mies, joka pyrkii välttämään haasteita ja velvollisuuksia, välttää liittymistä mihinkään yhteisöön tai olla olematta minkään maan kansalainen. Ihminen vain sattuu olemaan sosiaalinen eläin, joka hakeutuu muiden vaikutuspiiriin ja tahtomattaan tulee riippivaiseksi muiden tuesta ja avusta. Useimmat ihmiset nauttivat tästä asiantilasta.

Juha Kaitanen

Juha, emmekö me, jäsenmaksumme maksavat osallistu tähän ko. yhteisöön (SA-HK) jo jäsenmaksun muodossa?
Toki jokainen sitten osallistuu lisäksi sen mukaan kuin parhaaksi näkee, mutta käsittääkseni SA-HK:n pitäisi olla yhteisö, joka pystyisi viemään asioita eteenpäin ja saamaan asiansa kuuluviin myös valtakunnallisissa asioissa?
Ehkä aluekerho yksinään on liian heikko siihen tarkoitukseen?

[alfadatsun]

Juha, emmekö me, jäsenmaksumme maksavat osallistu tähän ko. yhteisöön (SA-HK) jo jäsenmaksun muodossa?
Toki jokainen sitten osallistuu lisäksi sen mukaan kuin parhaaksi näkee, mutta käsittääkseni SA-HK:n pitäisi olla yhteisö, joka pystyisi viemään asioita eteenpäin ja saamaan asiansa kuuluviin myös valtakunnallisissa asioissa?
Ehkä aluekerho yksinään on liian heikko siihen tarkoitukseen?

En malta olla tarkentamatta asiaa, kun maksat SAHK:n ns. jäsenmaksun et maksa sitä SAHK:ille, vaan aluekerholle.
Aluekerho sen tilittää SAHK:ille.
Aluekerho on SAHK:in jäsen et sinä.
Aluekerhon äänioikeus kasvaa kuta enemmän sillä on SAHK maksun maksaneita jäseniä.
Tämä nyt pelkkänä tarkennuksena kyseiseen asiaan.

[juhakai]

Juha, emmekö me, jäsenmaksumme maksavat osallistu tähän ko. yhteisöön (SA-HK) jo jäsenmaksun muodossa?
Toki jokainen sitten osallistuu lisäksi sen mukaan kuin parhaaksi näkee, mutta käsittääkseni SA-HK:n pitäisi olla yhteisö, joka pystyisi viemään asioita eteenpäin ja saamaan asiansa kuuluviin myös valtakunnallisissa asioissa?
Ehkä aluekerho yksinään on liian heikko siihen tarkoitukseen?

Kyllä me olemme osallisia tässä yhteisössä maksamme me jäsenmaksun mihin istanssiin tahansa. Alueyhdistykset ovat varmasti liian heikkoja ja hajanaisia valtakunnallisen edunvalvonnan suhteen. Me tarvitsimme vahvan ja alueyhdistyksistä omalla tavallaan riippumattoman - ei siis minkään jäsenyhdistyksen keppihevosena olevan - valtakunnalisen edunvalvontajärjestön. Tuota järjestöä tulisi johtaa puheenjohtaja/toiminnanjohtaja ja hallitus, jotka ovat yhdistysaktiivisuudeltaan parasta A-luokkaa, kokeneita ja vahvan näkemyksen omaavia harrastajia.

Itse olen senverran ollut SA-HK ry:n hallinnossa mukana sekä osallistunut sääntömääräisiin vuosikokouksiin, että en ihan lähitulevaisuudessa usko tällaisen järjestötoiminnan syntymiseen. Kaikki uudistukset on vuosien varrella tehokkaasti torpedoitu ja muutoksia ajaneet henkilöt on savustettu ulos keskusjärjestömme hallinnosta. Tämä koskee vuosikymmeniä ei vain viimeisiä vuosia.

Järjestötoiminnan näköalattomuuden havaitsee, kun lukee SA-HK ry:n toimintasuunnitelmia tai toimintakertomuksia viime vuosilta. Ne ovat toistensa kopiota vain vuodet ja päivämäärät on vaihdettu. Niissä on joitain tekstejä, jotka olen itse kirjoittanut. Ne on siellä, vaikka en ole ollut mukana SA-hk ry:n hallinnossa kymmeneen vuoteen.

Olisi hyvä jonkun SA-Hk ry:n virallisen tahon käynnistää avoin ja perusteellinen keskustelu harrastusen sisällöstä ja kehittämistarpeista lähivuosina. Oppia voisi ottaa myös ulkomaisista yhdistyksistä. Osassa niistä harrastustoiminnan alku ajoittuu 1930-luvulle. Seminaari voisi olla tässä hyvä toimintamuoto.

Muutos keskusjärjestössämme edellyttää kaikilta muutosprosessiin osallistuvilta sitoutumista ja sitkeyttä. Jos siis muutosta halutaan ja se koetaan tarpeelliseksi. Vanhoja autoja ja autohistoriaa voi harrastaa ilman SA-HK ry:tä tai alueyhdistyksiäkin. Itse kuulun aika moneen ulkomaiseen alan yhdistykseen. Niiden puitteissa voi aivan hyvin toimia. Tämän mahdollistaa moneen taipuva internet.

Itse pistäisin jo töpinäksi...

Juha Kaitanen
Turku

[Fiat600]

Mielestäni SA-HK:lla on imago-ongelma.  Sen seurauksena on mm. jäsenistön ukkoutuminen ja nuoremman kaluston ja jäsenistön luisuminen pois jäsenyydestä. Haastatelkaapa vaikka 20-30 vuotiaita autoharrastajia ja heidän käsityksiä SA-HK:sta.

On aluekerhoja jotka kannustavasti ottavat jäsenikseen ei mr-kaluston omistajia aivopesemättä sen suuremmin "mr-aatetta". Näillä kerhoilla on tulevaisuutta.

Jotta SA-HK voisi palvella molempia ääripäitä ehdottaisin että SA-HK jakautuisi toimiviin ja aktiivisiin alajaostoihin. Ne voisivat olla maailmallakin tunnetuin termein Pre War ja After War vehicles. Jaostojen vetäjät kuuluisivat aikakauden tuotteiden harrastajiin ja ikäryhmään joka tietää mitä jäsenet tapahtumilta yms. haluavat.
Onhan suomen pitkäaikaisin alan lehti Mobilisti tehnyt vastaavan tempun jokunen vuosi takaperin.

Nykyisellä pysähtyneisyydellä ei päästä eteenpäin. On pakko uudistua tai hyväksyä toisten, uusien yhdistyksien jalkoihin jääminen.
 
     

[IR]

Mainitsemasi imago-ongelma pitää paikkansa. Pienen harkinnan jälkeen osallistuimme SA-HK:n toimintaan ensimmästä kertaa lähtemällä mukaan Ikaalisten juhliin. Tilaisuuden juhlapuhujatkin olivat huolissaan porukan ukkoutumisesta ja toivottiin mukaan nuorempaakin porukkaa. Harmi vain, että lasten kanssa matkassa olleiden (ja muidenkin) oli poistuttava tilaisuudesta ilman kovasti odotettua historiikkia!! Tarkoituksena oli varmasti juhlien jatkaminen pidemmälle iltaan, mutta olimme suunnitelleet matkankeston museoautolle ja lapselle sopivaksi, joten jouduimme poistumaan tyhjin käsin. Historiikistä olisi tullut vaihdettua muutama sana samassa pöydässä olleiden kanssa. Näin olisi haalittu mukaan vähän nuorempiakin jäseniä... Ismo

[jallu]

Uskon, että historiikin olisi saanut mainitsemiisi seikkojen perusteella ennen varsinaista jakoa. Nytkin jako alkoi ohjelman ollessa vielä kesken, tosin lasten kanssa ainakin pidemmän matkan takaa tuleville turhan myöhään.

t. Jallu

[IR]

Emme tainneet olla samoissa juhlisssa
Juhlaohjelmassa tilaisuuden kestoksi ilmoitettiin n. 3 tuntia (ks. SA-HK 50-vuotta juhlaohjelma 15.8.2009). Juhlat alkoivat n. klo 16, ja seitsemän jälkeen kävimme kysymässä voisimmeko saada ko. kirjan. Meille vastattiin, että kirja jaetaan jos jaetaan, tai sitten ei jaeta, saa nähdä!! Ehkä se sitten jaettiin sisäpiiriläisille jossain juhlasalin nurkassa, mutta me emme sitä saaneet, joten lähdimme pois. SA-HK lähettänee opuksen postitse, ja maksaa lähetyskulut... (tai siis me yhdistysläiset maksamme). Kirja ei kuitenkaan ole asian ydin, vaan se, että tarkoituksenamme oli jatkossakin osallistua yhdistyksen toimintaan. Osallistutaan, jos osallistutaan, saa nähdä. Ismo

[jallu]

Kyllä juhlien kulku kovasti tutulta vaikuttaisi... Ohjelma tosiaankin venyi ilmoitettua pidemmäksi. Lähdin juhlista muistaakseni kahdeksan tienoissa ja kirja kainalossa. Yleisessä jaossa juhlatilassa se oli, harmillista kyllä kannaltasi liian myöhään.

[MikaJaakkola]

Edelleen odotamme (odotan?) SA-HK:n vastausta alkup. asiaan. Kiitos.

[Raul]

Enemmän painopistettä 70 ja 80-lukusiin autoihin eli niihin joita juuri nyt hävitetään eniten. Tämän ikäluokan autojen huomioiminen on juuri autohistoriallisesti merkityksellistä. Museoautotoiminta koskettanee vain pientä osaa harrastajista - tärkeämpää olisi harrasteautojen saattaminen käyttökuntoon ja tien päälle ihmisten nähtäväksi. Jäsenyhdistykset myös Espoon ja Vantaan alueelle ja niihin harrastetallit/säilytystilat. 

[Riku Kukkonen]

Enemmän painopistettä 70 ja 80-lukusiin autoihin eli niihin joita juuri nyt hävitetään eniten.

Juuri näin. Tuntuu siltä, ettei vanhemmat mobilistit edes pidä alle nelikymppisiä taltioimisen arvoisina. Museoajoneuvoiän nostaminen oli omaan pesään kusemista. Ei uusia alkuperäisten autojen kannattajia näin saada. Jokaiselle on kuitenkin tärkeimpiä oman nuoruutensa autot. Kanttiautojen omistajien keski-ikä lienee yli 70-vuotta. 20-vuoden päästä olemassa olevien kanttiautojen omistajat ovat vaihtuneet lähes täydellisesti. Uusia harrastajia tarvitaan ja tärkeintä olisi löytää näille perikuntien aarteille uusia osaajia. Pitämällä nämä aluekerhot eläke-ukkojen kerhoina varmistetaan autohistorian tuhoutuminen tulevaisuudessa. Rodi-miehille on tulevaisuudessa hyviä aihioita tarjolla ihan MR-autoistakin. Nyt kun näitä 25-vuotiaita autoja vielä olisi, niin 5-vuoden säilyttäminen saattaa olla monelle liian pitkä aika. Kuka tässä museoauton ikärajamuutoksessa on voittaja?

[Jarko Häkkinen]

Museoajoneuvon ikärajan nosto oli mielestäni hyvinkin perusteltu, sen olisi voinut tehdä jopa aikaisemmin. Museoajoneuvon kuuluu olla vanhempi kuin yleisesti käytössä olevat autot. Itsekin ajan vielä aktiivisesti vm 1973 Vivalla, joskin se on kohtapuoliin päätymässä muutamaksi vuodeksi seisomaan. Ei kuitenkaan vielä museoentisöintiä varten, vaan odottamaan sitä että tyttäreni saa ajokortin. Tuon ikäisiä autoja ei liene enää kovin paljoa aktiivikäytössä (joskin tunnen muutaman muunkin, jotka käyttävät  1970-lukuisia Vauxhallejaan päivittäisinä käyttöautoina), mutta 25 vuotta olisi jo tavallisten päivittäin liikenteessä näkyvien arkiautojen ikä.

Yleisesti ottaen olen melko tyytyväinen SAHKn toimintaan, koska en ole ollut itse missään päättävässä asemassa. Olen melko arka arvostelemaan toisten tekemisiä. Ehkä osaisin olla kriittisempi jos olisin itse ollut SAHKn hallituksessa.

[kaila]

Älä lankea tuohon entisöintiin lainkaan. Anna Vivan vanheta arvokkaasti omine maaleineen ja verhoiluineen. Sen museoarvo on niin huomattavasti arvokkaampi kuin ylimaalatun ja lähes alkuperäisen kaltaisine verhoiluineen.

[Jarko Häkkinen]

Pakko maalata. Nykyinen maalipinta ei ole enää arvokkaasti kulunut, vaan epäsiisti. Sitä paitsi toinen etusiipi pitää vaihtaa, eikä sitä saisi kunnolla häivytetyksi. Metallihohtomaalissa vanha ja uusi maalipinta näyttävät väkisin erilaisilta. Sisällä taas on kuskinpenkin yläkulman keinonahassa repeämä. Korjattava on sekin. Samoin kojelaudan halkeamat. Sen, mikä on kohtalaisen siistiä, aion toki jättää entiselleen.